if (CookieConsent::check('Analytics')) { }
7.8.2023
Tietojen kalastelu on yleistynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa ja se voi kohdistua keneen tahansa. Huijauksia on kuitenkin mahdollista ehkäistä yksinkertaisilla toimenpiteillä. Keskuskauppakamari on koonnut muistilistan, jolla tietojen kalastelu voidaan välttää.
Tietojen kalastelu voi kuulostaa harmittomalta, mutta onnistuessaan se voi saattaa kohteena olevan henkilön tai organisaation suuriin vaikeuksiin. Tapahtuneen selvittely voi olla työlästä ja vahinko on voinut jo tapahtua.
Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen painottaa, että tietojen kalastelun suhteen ennakointi ja vaaran välttäminen ovat avainasemassa.
”Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että varmistat, kenen kanssa asioit ja mietit, onko tilanne todella sellainen, että pyydetyt tiedot pitää antaa ja voiko asian antaa odottaa hieman. Hätäily ei ole koskaan hyväksi. Kysy itseltäsi antaisitko pyydetyt tiedot kenelle tahansa kadulla vastaantulevalle henkilölle, joka väittäisi olevansa pankkisi, ystäväsi tai viranomainen”, sanoo Vesterinen.
Tietojen kalastelu voi olla esimerkiksi verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, käyttäjätunnusten, salasanojen tai henkilötietojen huijaamista rikollisen haltuun. Vesterisen mukaan toiminnan tavoitteena on aina yleensä taloudellinen hyöty, ja tietojen kalastelu sekä huijaukset ovat yleistyneet tuntuvasti erityisesti sosiaalisessa mediassa.
”Tietojen kalastelija voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Instagramissa tai sähköpostissa. Rikollinen voi hakea nimiisi vaikkapa luottokorttia, saada pääsyn työnantajasi tietojärjestelmiin, tyhjentää tilisi antamillasi tunnuksilla ja salasanoilla tai tehdä osamaksusopimuksia. Rahalaitokset tai viranomaiset eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostilla tai puhelimessa”, muistuttaa Vesterinen.
Keskuskauppakamari on koonnut muistilistan, joilla tietojen kalastelu voidaan välttää ja mahdolliset vahingot minimoida.