26.8.2022

Minne hukkui ammattidieselin käyttöönotto?

Kauppakamari erittäin huolissaan jäsenistön tilanteesta

Kauppakamarit vaativat hallitukselta välittömiä toimia ammattidieselin käyttöönottamiseksi. Helmikuussa linjattu valmistelu ammattidieselin käyttöönotosta on puolen vuoden jälkeen edelleen valmistelussa, eikä ratkaisua poikkeuksellisen rajusta hintojen noususta kärsiville alan toimijoille ole saatu aikaiseksi. Kymenlaakson kauppakamarin mukaan tilanne on erittäin huolestuttava ja vaikuttaa merkittävästi kuljetusyrityksiin ja Suomen kilpailukykyy.

- Tilanne on huolestuttava. Kuljetus- ja logistiikka-ala on ahdingossa. Alan kannattavuus laskee jyrkästi, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkavaliokunnan jäsen ja Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Eeva-Maija Koponen.

Dieselin hinnannousu on ollut poikkeuksellisen jyrkkää ja se on vaikuttanut ankarasti kuljetusalan yrittäjien arkeen.

 - Varsinkin Kaakkois-Suomessa tuntuvat Venäjän sodan seuraamukset. Kysymys ei kuitenkaan ole yhdestä toimialasta vaan koko Suomen kilpailukyvystä. Suomella on jo muutenkin haasteita logistiikan kustannuskilpailukyvyssä suhteessa kilpailijamaihin.  Ammattidiesel on käytössä jo useissa Euroopan maissa, miksi sen saaminen Suomeen kestää, Koponen ihmettelee.

Myös Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood korostaa, että rajusti kohonneet kustannukset yhdistettynä Suomen entuudestaan heikkoon logistiseen sijaintiin ovat Suomen kilpailukykyä murentava yhtälö. 

- EU-lainsäädäntö on antanut mahdollisuuden ammattidieselin käyttöönottoon ja käyttöönotto on enää yksin Suomen omissa käsissä. On kestämätöntä, että valmistelu kestää, sillä tilanne on kriittinen. Lasku toimialalle kasvaa jatkuvasti ja ratkaisu tilanteeseen on löydettävä viipymättä, Wood jatkaa. 

Dieseliä käyttävä kuljetuskalusto on ollut Suomelle sekä päästövähennys- että kilpailukykytekijä. Tähän asti tieliikenteen logistista tehokkuutta on osin pystytty parantamaan muuta Eurooppaa suuremmilla ajoneuvojen mitoilla ja massoilla. Tällöin tiestöön kohdistuva kuormitus on vähäisempää ja päästöt tavaratonnia kohden pienemmät. Muut Euroopan maat ovat tehneet ratkaisuja tukeakseen vaikeuksissa olevaa maantiekuljetusalaa ja meillä toimet laahaavat pahasti perässä. Tällä on suora vaikutus Suomen kilpailukykyyn.  

Liikennesektoriin kohdistuu myös kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, joiden saavuttamien edellyttää, että liikenneinfran kuntoon panostetaan. Infran korjausvelan kasvua on saatava taittumaan, mutta 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitustaso on riittämätön.  

- Riittämätön rahoitustaso pitää saada korjattua tulevassa riihessä. Liikenteen infra on liian helppo leikkauskohde. Riittämättömästä rahoitustasosta ja paikkaa paikan päälle tekemisestä seuraa valitettavasti rapautuvat liikenneyhteydet. Ne syövät Suomen saavutettavuutta ja kilpailukykyä, toteaa Wood.