16.6.2020

Vienti sukelsi jälleen 19 prosenttia. Kymenlaaksossa ulkomaankauppa kävi 12 prosentin myötätuulessa.

Suomen vienti jatkaa sukeltamista. Kauppakamarin tuoreiden vientiasiakirjatilastojen perusteella Suomen vienti tippui toukokuussa yhä 19 prosenttia.
Kymenlaaksossa viennin pudotus ei tunnu ainakaan kaikissa vientiyrityksissä, sillä Kymenlaakson kauppakamarin vahvistamissa asiakirjoissa oli toukokuussa +12 prosentin kasvu. Kymenlaakson kauppakamari oli toukokuussa maan toiseksi suurin vientiasiakirjojen vahvistaja.


- Pelot koronakriisin iskemisestä nyt vientiyrityksiin ovat valitettavasti vahvistuneet, arvioi synkistyviä tilastoja Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Kauppakamarin Vientijohtajabarometri osoitti reilu kuukausi sitten, että vientiyritysten kansainväliset asiakkaat ovat lykkäämässä uusia kauppoja ja viivyttämässä maksuja sekä uusia investointeja.

Tullin mukaan jo huhtikuussa Suomen tavaravienti Saksaan romahti yli 38 prosenttia, Ruotsiin 19,6 prosenttia ja Kiinan 16 prosenttia sekä Yhdysvaltoihin 28,6 prosenttia.

Kauppakamarin tuoreiden vientiasiakirjatilastojen perusteella Suomen vienti tippui toukokuussa yhä 19 prosenttia. Erot maan eri alueiden välillä olivat erittäin suuria. Vaikka koko Suomen osalta viennin pudotus vaikuttaa olevan lähes 20 prosenttia, ovat Kymenlaakson vientiyritykset toistaiseksi selvinneet hyvin koronaepidemian vaikutuksista kaupankäyntiin, sillä kauppakamarin myöntämien alkuperätodistusten määrä oli toukokuussa 12 prosenttia suurempi viime vuoden toukokuuhun nähden.

- Vienti on Kymenlaakson yrityksillä vetänyt keväällä vielä hyvin, mutta ne keskustelut mitä olen käynyt jäsenyritystemme kanssa, viittaavat valitettavasti siihen, että tilanne syksyllä tulee olemaan todennäköisesti huonompi. Kevään ajan vientiyritykset ovat pitkälti toimittaneet vanhojen sopimusten mukaisia tilauksia. Vientiyritysten signaalit ovat olleet kuitenkin sen suuntaisia, että uusia sopimuksia ei ole keväällä enää solmittu siinä määrin kuin ennen, toteaa Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.

Kymenlaakson vahva vientikauppa näkyy kauppakamarijärjestön keskinäisessä eri maakuntien kauppakamareiden vertailussa. Kymenlaakson kauppakamari oli toukokuussa maan toiseksi suurin ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäjä (11%) Helsingin jälkeen (33%).

Vuoren mukaan kilpailu vientimarkkinoilla on nyt kiristymässä. Eri maat pyrkivät selvästi kansallisilla elvytystoimilla suosimaan paikallisia toimijoita, jolloin suomalaisten vientiyritysten pitää olla kovassa iskussa uusia kauppoja voittaakseen. Pienet kotimarkkinat eivät auta suomalaisviejiä. Esimerkiksi vientikaupan rahoituksessa Saksa ja Ruotsi vaikuttavat olevan aavistuksen Suomea kilpailukykyisempiä. Suomessa vasta selvitään pk-yrityksille ostajarahoituksen järjestämisen kannalta tärkeiden pienluottoja ja luottovakuutuksen kattavuutta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa pankkien ja luottovakuuttajien kiristäessä riskienhallintaansa.

Vientiyritykset peräänkuuluttavat ripeitä ja määrätietoisia kilpailukykytoimia

Kauppakamarin selvitysten mukaan koronakriisin keskelläkin vientiyritysten keskeinen huoli on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

- Vientimarkkinoiden kehitykseen emme pysty kuin välillisesti EU:n massiivisten elvytystoimien, aktiivisen kauppapolitiikan ja toimivien sisämarkkinoiden kautta vaikuttamaan, mutta vientiyritysten kilpailukykyä voimme kansallisin toimin nopeastikin vahvistaa, sanoo Vuori.

- Lyhyellä aikavälillä nopeat panostukset viennin edistämiseen ja viennin rahoituksen turvaamiseen pitää nyt olla itsestäänselvyys Suomessakin. Epävarmuuden kasvaessa meidän pitää myös uskaltaa tehdä ripeästikin päätöksiä, jotka vahvistavat vientiyritystenkin uskoa Suomeen, varmistavat työpaikkoja luovan tuotannon säilymisen Suomessa ja houkuttelevat Suomeen myös uusia yksityisiä investointeja. Vientiyritykset eivät turhaan puhu työn joustojen, verotuksen ja lupamenettelyiden ennakoitavuudesta tai logistiikan ja raaka-aineen hankinnan toimivuudesta, Vuori.

Koronakriisin johdosta valtioiden välinen kilpailu investoinneista kiristyy entisestään, kun yritykset arvioivat tuotantoverkostojaan ja niiden sijaintia.

- Suomella on mahdollisuus pärjätä tässä kisassa, jos varmistamme yritysten toimintaympäristön ennakoitavuuden ja liiketoiminnan kannattavuuden pitkällä aikavälillä, korostaa Vuori.

 




Kevään ajan vientiyritykset ovat pitkälti toimittaneet vanhojen sopimusten mukaisia tilauksia, mutta uusia sopimuksia ei ole enää solmittu entiseen tahtiin, joten syksy tulee olemaan todennäköisesti huonompi.
Marika Kirjavainen