17.5.2023

Kauppakamari vastasi Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön henkilöjunaliikenteestä

LVM pyysi näkemyksiä henkilöjunaliikenteen palvelut 2030-luvulla –arviomuistiosta.

 Kymenlaakson kauppakamari vastasi lausunnossaan 17.5.2023 LVM:n kysymyksiin koskien henkilöjunaliikenteen arviomuistiota.

 Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen roolista liikennejärjestelmässä ja tulevaisuuden näkymät perusteluineen?

Vähintään nykyisen tasoisen lähijunaliikenteen jatkuminen vuoden 2030 jälkeen Kotka – Kouvola – Lahti välillä. Toimivat yhteydet ovat uusien investointien ja nykyisten yritysten henkilöstön rekrytoimisen ja säilyttämisen kannalta erittäin tärkeitä. Työssäkäyntiselvityksissä korostuvat pääkaupunkiseudun ja Lahden seudun tärkeys Kymenlaakson asukkaiden työssäkäyntialueina. Tällä hetkellä mahdollistetaan työssäkäynti maakunnan sisällä ja ulkopuolella ostoliikenteen avulla. Nykyisen ostoliikennesopimuksen mukainen lähijunaliikenne tulee olla tulevaisuudessakin minimitasona.

Tulevaisuudessa lähijunaliikenteen tarpeet tulevat kasvamaan Etelä-Kymenlaaksoon rakentuvan akkuklusterin ansiosta. Akkuteollisuuden hankkeiden ennustetaan luovan noin 10 000 uutta työpaikkaa, jolloin työvoiman saatavuus korostuu entisestään. Kotkan kantasatamaan avautuva uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampus sijaitsee hyvien lähijunayhteyksien päässä, jotka tukevat maakunnan vetovoimaa opiskelupaikkavalinnassa. Opiskelijoiden liikkuminen tulee olemaan riippuvainen hyvistä julkisen liikenteen yhteyksistä.

 Mielipiteenne Open access –periaatteen toimivuudesta palveluiden kehittymiseksi ja kilpailun lisäämiseksi Suomen rautatieliikenteen markkinoilla perusteluineen?

 Open access eli useamman kuin yhden yrityksen mahdollisuus tarjota palveluja rataverkolla ei ole tuonut uusia yrityksiä tarjoamaan henkilöliikenteen palveluita. Kuten arviomuistiossakin todetaan, Suomen markkinoiden pieni koko ja poikkeava raideleveys vaikeuttavat yritysten markkinoille tuloa. Kilpailun lisääminen voi alentaa hintoja kuluttajille, mutta toisaalta voi myös vähentää investointeja ja johtaa palveluiden pirstaloitumiseen sekä heikentää palvelutasoa. Kilpailun lisääminen tulee hoitaa niin, että varmistetaan palvelutason säilyminen minimissään nykyisenlaisena. Kilpailun lisäämisen tulisi tuottaa lisäarvoa ja hyötyä kuluttajille ja vähentää julkisen tuen tarvetta.

 Mitä muita kuin muistiossa esitettyjä näkökulmia tulisi ottaa huomioon määrittäessä tulevaa palvelutasoa?

Palvelutasoa määriteltäessä tulee ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet ja junaliikenteen vaikutus alueelliseen saavutettavuuteen ja aluekehitykseen. Työssäkäynnin ja työvoiman saavutettavuus ovat elintärkeitä alueiden elinvoiman säilyttämiseksi ja yritysten sijoittumispäätöksissä. Kymenlaaksossa lähiliikenteenvuoroja on uudistettu junapilotin yhteydessä menestyksekkäästi. Vuorojen suunnittelussa on painotettu työssäkäynnin mahdollistamista. Nykyinen aikataulutus on hyvä lähtökohta vuoden 2030 jälkeiselle vuorotarjonnalle, joka pitäisi olla minimitaso myös jatkossa. Kymenlaakso on ensimmäinen alue, jossa yhdistelmälippu on otettu käyttöön osana junapilotti -hanketta. Yhdistelmälipun on huomattu edistävän kestävää liikkumista ja se on sujuvoittanut matkaketjuja.

 Millaisia investointeja henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen mielestänne edellyttää?

Kaksoisraiteen suunnittelu 1-raiteiselle Juurikorpi-Mussalo -yhteysvälille tulee aloittaa. Yhteysväli on tärkeä työssäkäynnin yhteys, jolla on myös tunnistettu olevan kasvumahdollisuuksia. Kaksoisraide tarvitaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen yhteensovittamiseksi joustavasti myös tulevaisuudessa. Se myös mahdollistaa lähiliikenteen kasvun, muun muassa akkuteollisuuden hankkeet tuovat toteutuessaan jopa 10 000 työpaikkaa Etelä-Kymenlaaksoon. Kotka-Kouvola raide on yksi Suomen vilkkaimmista tavaraliikenteenraiteista, jolla on myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Yhteys edellyttää erityistä huomiota kokonaisturvallisuuteen. Huoltovarmuus on keskeinen näkökulma teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetusten kuin työssäkäynnin näkökulmasta. Yhteys on tärkeä HaminaKotka -satamalle ja koko Suomen teollisuudelle.

 Kuinka parhaiten mielestänne taataan toimijoiden syrjimätön pääsy kalustoon, varikoille, asemille ja huoltopalveluihin?

Kalustoyhtiön perustaminen edistäisi uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. Hankintojen keskittäminen kalustoyhtiölle toisi kustannustehokkuutta ja varmistaisi korkeatasoisen kaluston riittävän määrän Suomen markkinoille. Työntekijöiden saatavuus tulee varmistaa myös uusien toimijoiden tarpeisiin. Kouvolassa toimii Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO), joka kouluttaa monipuolisesti raideliikenteen eri tehtäviin. 

 Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen palveluiden ja infrastruktuurin tulevaisuuden rahoitukseen?

Tärkeää on hyödyntää eri maissa käytettyjä vaihtoehtoja suunniteltaessa Suomessa käyttöön otettavaa mallia. Mallia valittaessa tulee varmistaa, että alueiden eriytymistä ei pääse tapahtumaan. Rahoitusmallin tulee mahdollistaa myös palvelutason kehittämisen edellytyksiä. Julkisin varoin tuettua liikennettä tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Valtion tulee tukea toimintaa, joka palvelee koko maata. Riittävä rahoitus tulee varmistaa, kun toiminta ei ole markkinaehtoisesti mahdollista tai järkevää toteuttaa. Nykyinen kauko- ja lähijunien vuorotarjonta ja palvelutaso tulee asettaa minimitavoitteeksi. Kymenlaakson jo suunnitteilla olevien ja tulevaisuuden investointien vaikutus joukkoliikenteen kannattavuuteen tulee huomioida.

 Kuinka henkilöjunaliikenteen ostot tulisi organisoida, resursoida ja rahoittaa tulevaisuudessa?

Julkisen tuen merkitys on keskeinen jatkossakin harvaan asutussa ja pitkien matkojen Suomessa.  Alueiden eriytyminen tulee estää. Julkisella tuella voidaan varmistaa palveluiden jatkuvuus tilanteissa, joissa äkillisistä muutoksista johtuen yhteyksien kannattavuus heikkenee tilapäisesti. Harvaan asutuilla alueilla on heikot mahdollisuudet tukea riittävän palvelu- ja hintatason toteutumista. Riskinä on palveluiden hiipuminen.