27.2.2023
Kaupungit, oppilaitokset ja kauppakamarin luottamushenkilöt etsivät uusia ratkaisuja työvoimapulaan
Yhteistyötä vahvistetaan työvoimapulan selättämiseksi
Pula osaavasta työvoimasta vaivaa laajasti yrityksiä ja on monella kasvun esteenä. Kauppakamari järjesti helmikuussa Vaikuttajafoorumi-tilaisuuden, jossa kaupunkien, yritysten ja oppilaitosten edustajat etsivät yhteistyössä ratkaisun avaimia osaajapulan selättämiseksi. Samalla pohdittiin laajasti yritysten ja Kymenlaakson kehityskohteita.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun talouden ja kulttuurialojen johtaja Petteri Ikonen nosti yhdeksi potentiaaliseksi panostuskohteeksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) lisäämisen yrityksissä. Maakuntien välisessä tarkastelussa Kymenlaakson TKI-menot olivat vuonna 2021 maan kolmanneksi matalimmat. Kymenlaaksossa Xamk-ammattikorkeakoulu tuottaa yli 60 prosenttia maakunnan TKI-panoksesta.
Ikonen korosti, että TKI on keskeinen tekijä uusien innovaatioiden löytämiseksi ja yritysten kasvulle.
- Ehdottomasti kannattaa lisätä omaa TKI-toimintaa, mutta myös hyödyntää jo saatuja TKI-tuloksia vaikkapa rekrytoimalla yrityksiin asiantuntijuutta. Tätä kautta yritykset saavat uusia avauksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi ja tällä mahdollistetaan yritysten kasvu myös kansainvälisille markkinoille, Ikonen kannusti.
Xamkin uudet koulutusalat kyber-, elintarviketeknologia- ja energia-ala tarjoavat yrityksille uusia mahdollisuuksia.
- Muuttuneessa globaalissa tilanteessa markkinat jakautuvat uudestaan. Xamk tarjoaa mahdollisuuksia kehittää Kymenlaakson yritysten palveluja ja tuotteita yhteistyössä eurooppalaisten korkeakouluverkostojen ja -allianssien kanssa, Ikonen pohti.
Xamkin kansainväliset opiskelijat tarvitsevat yrityksiä
Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan on tarjottu alueen kansainväliset opiskelijoiden tehokkaampaa rekrytointia. Kv-opiskelijoiden pääsy yrityksiin harjoittelijoiksi tai työsuhteeseen ei ole ollut kovinkaan tuloksekasta ja usein opiskelijat muuttavat valmistumisensa jälkeen pois paikkakunnalta. Tähän tilanteeseen on kauppakamarissa havahduttu ja yrityksiä kannustetaan ottamaan kansainvälisiä opiskelijoita eri tehtäviin. Myös Ikonen Xamkista kannusti yrityksiä.
- Opiskelijoiden integrointi ja työllistäminen yrityksiin heti opintojen alkuvaiheessa vahvistaisi heidän sitoutumistaan yritykseen sekä ylipäätään sopeutumista yhteiskuntaan ja alueeseen.
Ikonen nosti esille myös tekoälyn käytön mahdollisuudet osaajapulan helpottamiseen.
- Tekoäly vapauttaisi resursseja ja henkilöstötyövuosia. Otetaan tekoäly käyttöön ja hyödynnetään vapautuvat resurssit vaikkapa uutta kasvua tuottavaan TKI-toimintaan, Ikonen kannusti.
Oppisopimuskoulutuksella täsmäosaamista
Kotkan-Haminan seudun koulutusyhtymän johtaja ja rehtori Sami Tikkanen nosti esille oppisopimuskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet työvoimapulaan.
- Vuonna 2018 tehty ammatillisen koulutuksen reformi mahdollisti entistä joustavamman oppisopimuskoulutuspolkujen järjestämisen. Tällä hetkellä Suomessa on ammatillisen koulutuksen piirissä noin 300 000 opiskelijaa, joista 25-30 % suorittaa oppisopimuskoulutuksen. Potentiaalia sen laajentamiseksi ja kehittämiseksi on. Oppisopimuskoulutus on ketterä ja voidaan räätälöidä yrityksen tarpeiden mukaan, Tikkanen painotti.
Oppisopimuskoulutusta voidaan käyttää myös rekrytointikanavana, ja sitouttaa opiskelija yritykseen jo koulutuksen aikana.
-Oppisopimuskoulutus sopii myös yrityksen nykyisen työnvoiman työn kehittämiseen ja palvelee sesonkiajan työvoimatarpeessa, Tikkanen muistutti.
Yritykset ovat karsastaneet oppisopimuskoulutusta sen työehtositovuuden ja kustannusten takia. Tikkanen muistutti, että koulutuksen järjestäminen ja koulutuspäivät ovat valtionosuusrahoitteista miltei sataprosenttisesti, eikä koulutuspäiviltäkään tarvitse maksaa palkkaa.
Pula ammattitaitoisesta työvoimasta koskee myös koulutusten järjestäjiä. Erityisesti teknisten- ja liikennealan sekä suomen kielen opettajista jo nyt kova kilpailu eri alueilla. Tikkanen ehdotti koulutuspalveluiden tuottamista yhteistyössä ja verkostomaisesti työnantajien kanssa yhtenä mahdollisuutena ratkoa opettajapulaa.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille 2025
Vuosi 2025 työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle.
- Uudistuksen myötä pääsemme täysin uudella tavalla tarkastelemaan kokonaisuutta. Työttömien työnhakijoiden tilannetta ja toisaalta työvoiman tarvetta pystytään säätelemään uudella tavalla yhteen. Työllisyyttä edistäviä palveluja ja työllistämisen esteitä voidaan järjestää uudella tavalla Tämä on äärimmäisen iso mahdollisuus meille. Maakunnassa on jo nyt paljon erinomaisia koulutustenjärjestäjiä ja paljon tarjontaa, joilta löytyy ratkaisuja työllisyysongelmien ratkomiseen, Ekamin rehtori Sami Tikkanen painotti.
Erityisen tuen tarve
Kouvolan Ammattiopisto Oy:n toimitusjohtaja, Edukon rehtori Petri Tani nosti esille erityistä tukea vaativien opiskelijoiden tilanteen. Oppimisen ohjausta ja tukea tarvitsevat nuorten lisäksi aikuiset oppijat. Tämän ryhmän määrä on kasvussa.
- Kymenlaaksossa joka kolmas nuori tai lapsi on erityisen tuen tai tehostetun tuen tarpeessa, mikä on haaste, kun siirrytään jatko-opintoihin joko ammattiopistoon tai lukioon. Tuen tarve vähenee hieman, kun siirrytään teoriapainotteisesta opetuksesta enemmän ”käsillä tekemiseen”, mutta tuen tarve kuitenkin jatkuu, ehkä sen luonne hieman muuttuu. Jos koulutusjärjestelmä aina perusopetuksesta siihen asti, kun nuori valmistuu ammattiin, kannattelee häntä erilaisin tukitoimin, mitä tapahtuu, kun valmistumisen jälkeen siirrytään työelämään ja samanlaista ohjausta ja tukea ei ole enää saatavilla. Millainen riski tähän nivelvaiheeseen liittyy? Onko niin, että esimerkiksi Kymenlaaksossa iso osa erityisen tuen kohteena olevista nuorista kuitenkin syrjäytyy työelämästä eikä ole tosiallisesti työmarkkinoiden käytössä, Tani pohti.
Rehtori Petri Tani ehdotti uudenlaista toimintamallia asian ratkaisemiseksi,
- Saisimmeko yhdessä luotua ”Kymenlaakson mallin”, missä tämä nivelvaihe saataisiin hoidettua niin, että erityisen tuen piirissä ollut, ammatillisen perustutkinnon suorittanut, saataisiin aidosti kiinnittymään työelämään yhdessä työnantajien kanssa?
Oppivelvollisuusiän nosto ja se, että kaikille oppivelvollisille pitää löytyä opiskelupaikka oli Tanin mielestä erittäin hyvä ja tervetullut uudistus.
- Uudistuksen ansiosta kaikille nuorille annetaan mahdollisuus kiinnittyä johonkin koulutukseen. Tämä on kuitenkin myös yhteinen haaste kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Kun EduKossa alkoi uutena vaihtoehtona tutkintoon valmentava koulutus viime elokuussa, niin ilman opiskelu- ja koulutuspaikkaa olevien määrä yllätti. Meillä tutkintoon valmentavassa koulutuksessa on lähes 100 nuorta, joille yhdessä yritetään löytää juuri hänelle sopiva koulutuspolku.
Työvoimatarve määrittää aloituspaikkoja
Petri Tani painotti, että jatkuva vuoropuhelu työnantajien ja oppilaitosten kesken on äärimmäisen tärkeää ja edistää haastavassa työvoimapulatilanteessa. EduKo:ssa koulutuspaikkojen avaamista hakuun määrittelee enemmän eri alojen työvoimatarve kuin yksittäisten koulutusten vetovoima.
- Oppilaitoksissa pystytään suuntamaan koulutusta niille aloille, joilla on eniten työvoiman tarvetta ja pystymme mukautumaan hyvin alueen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tästä esimerkkinä vaikkapa akkuteollisuuden ja elintarviketekniikan työvoimatarve lähitulevaisuudessa, Tani painotti.
Kymenlaakson TKI-toiminnan elvytys on myös Tanin mielestä tärkeää.
- EduKo tekee paljon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä yritysten kanssa ja olemme mukana monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Edukolla on myös mittava TKI-salkku. TKI-toimintaa pitää saada Kymenlaaksoon lisää, ja sitä kautta uusia investointeja alueelle. On ikävä todeta, että lähes kaikki yritykset, joiden kanssa Eduko tekee TKI-työtä, tulevat Kymenlaakson ulkopuolelta. TKI-toiminnan hyödyt pitää pystyä kanavoimaan entistä enemmän tälle alueelle, Tani huomautti.
Ulkomaisen työvoiman koulutus
Maahanmuuton edistäminen koulutuksen kautta on Tanin mukaan yksi käyttökelpoinen keino osaajapulan ratkaisemiseen.
- Eduko voi olla yhdessä yritysten kanssa aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäjä. Meillä on paljon keinoja käytettävissä, joilla voidaan edistää maahanmuuttoa, juurikin koulutuskärki edellä, jotta tänne saadaan työvoimaa, maakuntaan kiinnitytään, jäädään siis tekemään työtä ja asumaan. Meillä koulutustoimijoilla on laajat kansainväliset verkostot, kumppanioppilaitoksia ympäri maailmaa ja mahdollisuudet saada yhdessä yritysten kanssa heille harjoittelijoita, opiskelijavaihtoa ja kansainvälistä työnvoimaa, Tani kuvaili.
Ukrainan pakolaisille räätälöity koulutusta Kouvolan kampuksella
Edukon kampuksella, entisessä opiskelija-asuntolassa, on lähes vuoden ajan asunut ukrainalaisia pakolaisia. Tanilla onkin hyvä käsitys, miten ukrainalaisten ajatukset ovat vuoden kuluessa muuttuneet.
- Ensin he odottivat paluuta takaisin kotiin. Tuli paljon nuoria lapsiperheitä, lähinnä äitejä lapsineen, ja kesti jonkin aikaa saada perheiden päiväkoti- ym. asiat kuntoon. Sodan pitkittyessä valtaosa ukrainalaisista ajattelee nyt, että he jäävät Suomeen, sillä Ukrainan jälleenrakentaminen tulee kestämään vuosia. Uskon, että meille on tulossa koko ajan lisää pakolaisia, hän sanoi.
Eduko käynnisti ukrainalaisille venäjänkielisen liiketoiminnan perustutkinnon, jossa opiskelee tällä hetkellä 25 opiskelijaa. Määrä lisääntyy viikoittain. Heistä muutamalla on yliopistotutkinto, mutta pääosalla on ammatillinen koulutus ja työkokemusta palvelualalla.
- Kyllä he etsivät työtä, mutta suomalaiset työnhakukäytännöt koetaan hankalina ja byrokraattisina. He ovat ottaneet käyttöön omat somekanavat ja verkostot, joissa jaetaan tietoa kaikesta mahdollisesta, niin työ- kuin opiskelumahdollisuuksista. Heillä on kuitenkin toive, että työllistyvät kesään mennessä ja elämä Suomessa asettuu pikkuhiljaa aloilleen, Tani kertoi.
Pitovoimaa englanninkielen tehostamisella
Myös LUT:n Kouvolan yksikön johtaja Marko Torkkeli sanoo haasteena olevan, miten saadaan aktivoitua englannin kielen käyttöä työpaikoilla.
- Englanninkielen käytöllä saataisiin pitovoimaa kansainvälisen taustan omaavien opiskelijoiden ja työntekijöiden kohdalle. Englannin kielen käyttö työkielenä edistää koko yrityksen lähtöä kansainvälisille markkinoille, Torkkeli sanoo.
Kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat LUT:n leipälaji. Yritykset pääsevät LUT:n kautta mukaan kv-verkostoihin kustannustehokkaasti.
Torkkeli totesi Vaikuttajafoorumin, että suomalainen koulutustuote on kunnossa ja huippulaatuista, mutta onko koulutuksen hinta liian edullinen?
- Samantasoinen tai jopa heikompi koulutus esimerkiksi USA:ssa maksaa helposti 37 000 dollaria, kun sen hinta Kouvolassa 13 500, Torkkeli sanoi.
Torkkeli edistäisi Kymenlaakson kiinnostavuutta vapaakaupunki-tyyppisellä kokeilulla.
- Voitaisiinko Kymenlaaksoon tehdä vaikkapa joku vapaakaupunki-tyyppinen pilottihanke, joka sisältää helpotuksia alueelle sijoittuville uusille yrityksille? TAi voisiko Kymenlaaksosta tehdä jopa seuraavan Piilaakson, Torkkeli innovoi ja innosti kuulijoita tilaisuuden päätteeksi.
