20.6.2022
"Uudet biopolttoaineet, -kemikaalit, -medikaalit, ja -komposiittikemikaalit ovat mitä mielenkiintoisin alue."
UPM:n Jussi Pesonen Löysin vaihto -seminaarissa
Kymenlaakson metsäteollisuuden 150-vuotis juhlaseminaarissa puhunut UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen: "Biomediakaalit ovat vielä pieni taimi, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen kasvuala UPM:ssä. Siitä olemme saaneet jo ensimmäisiä kaupallistamisia käyntiin muun muassa syöpäsoluviljelmissä ja haavanhoitotuotteissa."
Pienestä puuhiomosta vuonna 1872 Kuusankoskella alkunsa saanut biomateriaaliyhtiö UPM on kasvanut 150 vuoden aikana kansainväliseksi yhtiöksi, jossa työskentelee noin 17 000 henkilöä ja jonka vuosittainen liikevaihto on noin 9,8 miljardia euroa.
Pesosen puhe keskittyi muutokseen. ”On kyettävä luopumaan vanhasta, jotta uudelle ja ajanmukaiselle tulee tilaa. Se mikä alkoi kehittyä 150 vuotta sitten, lähtee myös tulevaisuudessa kyvystä nähdä muutokset mahdollisuuksina. On katsottava positiivisesti tulevaisuuteen.”
Vielä 15 vuotta sitten UPM oli graafisen paperin valmistaja, jonka tuloksesta 80% tuli graafisten paperien tuotannosta. Nyt yhtiö näyttää perin erilaiselta: liikevaihdosta enää kolmannes tulee graafisesta paperista ja loput muista tuotteista. Ja yhtiö on erittäin kannattava.
Vaikka tulosta syntyy paremmin muissa liiketoiminnoissa, graafiset paperit ovat tuottaneet UPM:lle viimeisen viiden vuoden aikana 1,8 miljardia euroa vapaata kassavirtaa.
- UPM:ssä graafiset paperit ovat edelleen erittäin merkittävässä roolissa. Meille on äärimmäisen tärkeää, että graafiset paperit menestyvät, jotta meillä on kassavirtaa satsata uusiin materiaaleihin ja innovaatioihin kuten biokemikaalit, biopolttoaineet ja biomedikaalit, Pesonen korosti.
UPM:n kasvun keihäänkärkinä Pesonen mainitsee erikoispaperit kuten tarrat sekä kuitutuotteet. Uruguayn Paso de los Torosiin rakentuvan sellutehtaan valmistuttua yhtiö on yksi merkittävimmistä selluntuottajista maailmassa.
- Täysin uudet biotuotteet ovat mitä mielenkiintoisin alue: biopolttoaineet, -kemikaalit, -medikaalit, ja -komposiittikemikaalit. Myös vetytaloudessa on mielenkiintoisia mahdollisuuksia synteettisissä polttoaineissa, myös täällä Kaakkois-Suomessa, Pesonen sanoi.
UPM:n investointien suuruus on tällä hetkellä yli kolmen miljardin euron luokkaa.
Tuotekehitys merkittävässä asemassa
- Olemme investoineet 10 vuoden aikana miljardi euroa tuotekehittelyhankkeisiin. Parhaillaan on meneillään 750 miljoonan euron investointihanke biokemiantehtaaseen Saksassa ja aiesuunnittelussa lähes miljardin euron polttoainehankkeeseen Rotterdamiin. Kannattava kaupallistaminen on näissä tietysti oleellista. Se, pystymmekö kaupallistamaan ideat ja skaalaamaan ne. Investointien tuotto on tärkein mittari. Ala on pääomavaltainen ja siksi tuloksenkin pitää olla tuottava, Pesonen sanoo.
Pesosen mukaan UPM onkin ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka tulee käyttämään kiinteitä puuraaka-aineita molekyylien valmistuksessa.
Yhtiöllä on myös Biomedicals-liiketoiminta, jossa nanoselluloosaa hyödynnetään lääketeollisten tuotteiden raaka-aineena.
- Biomediakaalit ovat vielä pieni taimi, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen kasvuala UPM:ssä. Siitä olemme saaneet jo ensimmäisiä kaupallistamisia käyntiin muun muassa syöpäsoluviljelmissä ja haavanhoitotuotteissa.
Pesonen kertoo olevansa erittäin tyytyväinen yhtiön tämänhetkiseen portfolioon, jossa on eri kehitysvaiheissa olevia liiketoimintoja.
- Koska graafiset paperit on ollut jo pitkään laskeva liiketoiminta-alue, olemme erittäin paljon joutuneet keskittymään siihen, että saadaan kasvua aikaiseksi muissa liiketoiminnoissa. Kasvu onkin ollut yhtä suurta kuin lasku. Innovaatioita ei voi vähätellä. Kun tulin toimitusjohtajaksi, niin yhtiössä tehtiin kaksi patenttihakemusta vuodessa. Nyt saamme hyväksytettyä noin 300-320 patenttia vuodessa.
Neljä asiaa käynnistivät ison muutoksen 2000-luvulla
Pesonen nosti esille vuoden 2006 tapahtumat, joista käynnistyivät UPM:n strategiset muutokset.
- Muutos alkoi tästä jokilaaksosta, tältä paikkakunnalta, Voikkaan tehtaan sulkemisesta 2006. Se oli raskasta voikkaalaisille, ja konsernissa äärimmäisen iso strateginen päätös, jota aika harva ymmärsi tuolloin. Vähemmälle huomiolle jäi, että UPM teki neljä muuta merkittävää asiaa tuona vuonna 2006. Ne olivat lähtölaukaus isolle muutokselle. Yhtiössä päätettiin, että portfoliota pitää muuttaa, ja meidän pitää löytää kasvun liiketoimintoja ja uusiutua.
Voikkaan sulkemispäivään ajoittui toinenkin iso päätös, jolla Kymin tehtaalle suunnattiin 365 miljoonan euron investointi. Yhteensä Kuusankosken tehtaisiin on investoitu noin 800 miljoonaa.
Kolmas keskeinen päätös Pesosen mukaan oli lähteä jalostamaan sellutehtaan tähteestä, raakamäntyöljystä, korkealaatuista polttoainetta eli biodieseliä Lappeenrannan tehtailla.
- Tarina on aika lailla vailla vertaansa. 2012 tehtiin päätös isosta investoinnista, 2014 saatiin laitos käyntiin, 2016 päästiin optimoimaan markkinoita, ja tällä hetkellä se on yksi UPM:n kannattavimmista bisneksistä.
Neljänneksi strategiseksi muutokseksi Pesonen kuvaa liiketoimintamallin muutoksen paperin valmistajasta kuuden liiketoiminta-alueen yritykseksi.
- Koko arvoketju lähti liikkeelle vuonna 2006. Päätettiin hakea kasvua niiltä liiketoiminta-alueilta, joilta se on järkevää.
Tämä kevät on ollut tärkeä työn organisoinnin ja tuotekehittelyn kannalta
Lopuksi Jussi Pesonen palasi tähän päivään ja tulevaisuuteen.
- Tämä kevät on ollut samalla tavalla tärkeä. Olemme halunneet uusia työn organisointia. On loogista, että työn järjestäminen rakennetaan liiketoimintojen pohjalle. Esimerkiksi vaneriliiketoiminnassamme päästään tämän työehtosopimuksen myötä skaalaamaan Suomen tuotantoa merkittävästi. Tulemme palkkaamaan 150 uutta työntekijää, ja saamme tuotantoon lähes 100 000 kuutiometriä lisää vaneria tarvitsematta investoida lisää. Tämä palvelee niin työntekijöitä kuin yhtiötä, että kasvua saadaan aikaiseksi, Pesonen korosti.
Pesonen myös kertoi, että Kymin ja Pietarsaaren sellutehtailla on arvioitu teknisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia valmistaa synteettisiä polttoaineita. Vetytalous tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia, kun korvataan fossiilisia raaka-aineita.
Toimittaja Jari Korkin kysymykseen, voisiko UPM joskus olla yhtiö, joka käyttää jotain muuta raaka-ainetta kuin puuta, Pesonen vastasi UPM:n olevan nyt ja tulevaisuudessa biomateriaaliyhtiö, joka kehittää pitkälle jalostettuja tuotteita ja hyödyntää kiertotalouden tähteitä.
Muutokset Pesonen näkee mahdollisuuksina.
- Muutoksen johtamisessa on aika usein mentävä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, niin kuin me olemme tänä keväänä joutuneet menemään. Mutta siitä ponnistetaan uuteen vaiheeseen ja uuteen menestykseen. Harvoin siitä saa ensi vaiheessa kiitosta, tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä.
