15.6.2022
”Stora Enson suomalaiset juuret ja nykypäivä ovat vahvasti Kymenlaaksossa.”
Stora Enson Seppo Parvi Löysin vaihto -seminaarissa
Stora Enso on kasvanut Norjan sahasta ja Inkeroisten vapriikasta uusiutuvien tuotteiden kansainväliseksi yhtiöksi, joka valmistaa Suomessa yhdellätoista eri paikkakunnalla puutuotteita ja rakentamisen ratkaisuja, pakkauskartonkeja, innovatiivisia biomateriaaleja seka painopapereita maailmanlaajuisille markkinoille
Stora Enson Kotkan Sunilan tehtailla puun ligniini voidaan hyödyntää pitkälle, jopa grafiitin korvaajaksi sähköautojen akkuihin.
Massiivipuuelementeistä rakennetaan kerrostaloja, konserttihalleja, tapahtumakeskuksia ja pääkonttoreita. Puurakennus varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan, rakentaminen on nopeaa ja tutkitusti puurakennuksessa on hyvä olla ja elää.
”Stora Enson suomalaiset juuret ja nykypäivä ovat vahvasti Kymenlaaksossa.”
Näin muistutti Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi puhuessaan Kymenlaakson metsäteollisuuden 150-juhlaseminaarissa Kuusankoskella 7.6.
Stora Enson juuret johtavat Kotkaan ja Kouvolan Inkeroisiin. Norjalainen Hans Gutzeit perusti Kotkaan sahan 150 vuotta sitten, ja samana vuonna Carl August Standertskjöld perusti Ankkapurhan kosken äärelle puuhiomon, vapriikan. Tänä päivänä Stora Enso valmistaa Kotkan Sunilassa sellua ja erikoiskuivaa ligniiniä, ja Kouvolassa Anjalankosken tehtailla kartonkia ja paperia.
Seppo Parvi kävi juhlaseminaarissa läpi Stora Enson syntyhistoriaa.
”1872 perustettu puuhiomo Inkeroisiin oli askel uuteen, maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta kohti teollistumista. Tehdas oli ensimmäinen puuhiokkeen tuottaja Kymenlaaksossa. Aiemmin elanto paikkakunnalla oli saatu pitkälti maataloudesta. Kotkaan vuonna 1872 valmistuneen sahan innovatiivinen tekniikka ja koneisto tuotiin Norjasta ja laitos oli valmistuessaan Suomen suurin höyrysaha. Uutena keksintönä modernien kaasulamppujen valo pidensi sahausaikaa hämärinä iltoina. Modernit teollisuuslaitokset tarvitsivat raaka-ainetta, puuta, moninkertaisesti entiseen verrattuna. Puunhankintaa ja kuljetusta piti kehittää, ja Kymijoen vesistössä siirryttiin Gutzeitin aloitteesta sahojen väliseen yhteisuittoon jo 1873. Yhteistyöstä hyötyivät kaikki. Samassa yhteydessä syntyi Gutzeitin tähti – tukinuitossa käytetty merkki, jolla yhtiön puut tunnistettiin. Tähti näkyy meillä tänä päivänäkin esimerkiksi Tähti-tilissämme, joka on palvelu suomalaisille metsänomistajille,” Parvi kertoi.
Tehtaiden työllistävä vaikutus ulottuu pitkälle tehtaan aitojen ulkopuolelle
”Tänä päivänä Sunilan ja Anjalankosken tehtaat Kymenlaaksossa käyttävät puuta noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä tarkoittaa noin 200 miljoonan euron puukauppatuloja maakuntaan ja noin 350 työpaikkaa puun korjuu- ja kuljetusketjussa. Itse tehtaat työllistävät suoraan noin 750 henkilöä ja epäsuorasti noin neljä kertaa enemmän. Aikamoinen prosessi-innovaatio on saada sujuvasti puu metsästä tehtaalle ja sieltä tuotteina maailmalle, joka päivä vuoden ympäri, asiakkaiden toiveiden mukaisesti.”
Innovaatioita ollaan tarvittu myös siihen, että puu pystytään hyödyntämään nykyään entistä tarkemmin.
"150 vuotta sitten tukista sahattiin pelkästään lankkua ja lautaa ja loppuosa puunrungosta ennen 1920-lukua hyödynnettiin lähinnä haloiksi. Tänä päivänä Kotkan Sunilassa myös puun ligniini voidaan hyödyntää pitkälle, jopa grafiitin korvaajaksi sähköautojen akkuihin. Tehtaiden prosessit ja tekniikka ovat myös kehittyneet valtavasti: Esimerkiksi tänään kartonkirullan valmistukseen tarvitaan puolta vähemmän puuta kuin 1960-luvulla, vaikka tuote on yhtä luja ja jämäkkä kuin ennenkin.”
Koko historian ajan Stora Enson tuotteet ovat menneet pääasiassa vientiin ja päämarkkina on pysynyt koko ajan Euroopassa. Nykyään myös muut maanosat ovat vahvasti mukana.
”Kotkan satama on ollut kautta metsäteollisuuden historian tärkeä puutuotteiden vientisatama, ja sitä se on tänäkin päivänä. Suomi on käytännössä saari, joten logistiset innovaatiot ovat olleet tarpeen ennen ja nyt. Sahatavaran sitominen noin neljän motin paketiksi 1960-luvulta alkaen helpotti lastausta ja purkamista merkittävästi. Kun kuljetusvälineistä oli pulaa, yhtiöllä oli vuosikymmeniä vahva laivasto-osasto niin puun kuljetusta varten Saimaan vesiväyliä pitkin Kotkaan kuin valmiiden tuotteiden kuljetusta varten Eurooppaan. Konttikuljetus on puolestaan nykypäivän innovaatioita.”
Lukutaidon parantuessa tarvittiin paperia kirjoihin
Tuoteinnovointia ovat ohjanneet kuluttajien ja asiakkaiden tarpeet.
”Päämarkkina Euroopan väkiluku kasvoi 1900-luvun alusta 1950-luvulle 150 miljoonalla maailmansodista huolimatta, ja puuta tarvittiin rakentamiseen ja sisustamiseen. Lukutaidon paranemisen myötä paperin tarve kirjoihin ja mainostamiseen kasvoi, ja samoin kartongin tarve erilaisiin kulutus- ja kuljetuspakkauksiin. Arjen tuotteista oli myös jatkuva pula. Vuosikymmenten varrella yhtiö onkin valmistanut niin tapettia, keittiökalusteita, tiiliä, taloja, mäntysuopaa, lasia, lotjia, lastauskalustoa kuin laivojakin.”
Kartonkien ja paperin valkaisu, päällystys ja niiden mahdollisimman korkealaatuinen ja tehokas valmistus leimasivat yhtiön toimintaa 1950-luvulta lähtien aina 2000-luvun alkuun saakka, kun kartonkia ja paperia kysyttiin yhä kasvavan mainonnan ja kulutuksen tarpeisiin.
1910-luvulta alkaen kehitettiin erityisesti sellunvalmistusprosessia. Kuusen lisäksi myös mäntyä ja koivua opittiin hyödyntämään vahvojen ja kevyiden voimapapereiden ja kartonkien raaka-aineeksi.
”1930-luvulla mäntysuovan valmistus Kotkaan tehtaan selluprosessissa talteen otetusta mäntyöljystä oli yhtiölle merkittävää liiketoimintaa myös kotimaassa, kun eurooppalainen saippua oli kallista ja vaikeasti saatavilla.”
Sotien välisenä aikana sellutuotannosta syntyviä sivutuotteita opittiin ottamaan talteen ja hyödyntämään puun mäntyöljy ja hartsit tarkasti.
”Vaikka puun ligniinin ominaisuudet tunnettiin jo 1940-luvulla, vasta viime vuosina teknologinen kehitys on mahdollistanut ligniinin hyödyntämisen aivan uusiin käyttökohteisiin. Sunilan koelaitoksella valmistamme tänä päivänä ligniinistä biohiiltä, joka korvaa grafiittia esimerkiksi sähköautojen akuissa, joiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.”
Innovointi puusta ja metsistä jatkuu
”2000-luvulla megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen, ohjaavat nyt kuluttajien kysyntää vastuullisempaan suuntaan. Sahojen laudat ja lankut ovat erinomainen rakennusmateriaali edelleen, mutta uutena innovaationa massiivipuuelementeistä voidaan rakentaa myös kerrostaloja, konserttihalleja, tapahtumakeskuksia tai vaikkapa pääkonttoreita. Puurakennus varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan, rakentaminen on nopeaa ja tutkitusti puurakennuksessa on hyvä olla ja elää.”
”Tänä päivänä Stora Enso on kasvanut Norjan sahasta ja Inkeroisten vapriikasta uusiutuvien tuotteiden kansainväliseksi yhtiöksi, joka valmistaa Suomessa yhdellätoista eri paikkakunnalla puutuotteita ja rakentamisen ratkaisuja, pakkauskartonkeja, innovatiivisia biomateriaaleja seka painopapereita maailmanlaajuisille markkinoille. Tänään puupohjaiset innovaatiot ovat entistäkin tärkeämpiä, koska uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita tarvitaan korvaamaan uusiutumattomia tuotteita. Strategiamme ytimessä on ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ja siirtyminen kiertotalouteen. Siinä onnistuminen edellyttää myös, että yhteiskunta luo sellaiset puitteet, missä innovaatiot helpottavat yhä enenevissä määrin suurten globaalien ongelmien ratkaisua. Esimerkiksi Kymenlaaksossa tieverkoston parantaminen ja jatkuva ylläpitäminen niin, että puu voi kulkea tehtaille ja tuotteet tehtailta satamiin sujuvasti ja turvallisesti, on äärimmäisen tärkeää.”
Parvi totesi puheessaan, että Gutzeitin ja Standertskjöldin liikeideat jalostaa suomalaisia metsiä vientituotteiksi kantavat edelleen, 150 vuotta yhtiöiden perustamisen jälkeen.
” Metsä on ollut ja on edelleen toimintamme perusta ja innovaatioidemme lähde. Sieltä saatava puu käytetään tänään entistäkin tarkemmin ja arvokkaimmalla mahdollisella tavalla, uutta innovoiden. Samanaikaisesti metsien hiilinielujen kasvattamiseksi löytyy keinoja niin metsätaloudesta, puurakentamisen edistämisestä kuin teknologiasta. Kaikkia näitä on mahdollista edistää myös EU-politiikan keinoin.
Innovaatiot eivät kuitenkaan tapahdu eristyksissä. Gutzeit toi liikeideansa Norjasta ja Standertskjöld sai vaikutteita Pietarista, ja opintomatkoja tehtiin ja vaikutteita kerättiin. Tänään teemme tiivistä yhteistyötä niin yliopistojen ja oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa, puhumattakaan omasta osaavasta ja ammattitaitoisesta väestämme.”
Puheensa lopuksi Parvi totesi, että Kymenlaakson metsäteollisuuden 150 ensimmäistä vuotta ovat olleet menestystarina.
”Innovointi puusta ja metsistä jatkuu, kohti seuraavaa 150 vuotta ja menestystä – yhdessä", Parvi totesi puheensa päätteeksi.
"Sunilan ja Anjalankosken tehtaat käyttävät puuta noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä tarkoittaa noin 200 miljoonan euron puukauppatuloja maakuntaan ja noin 350 työpaikkaa puun korjuu- ja kuljetusketjussa. Tehtaat työllistävät suoraan noin 750 henkil