24.5.2021
Insinöörit, lääkärit, kirjanpitäjät ja myyjät – teitä tarvitaan. Tervetuloa Kymenlaaksoon.
Kymenlaakson kauppakamarin kysely
Osaajapula koettelee edelleen laajasti eri toimialoja Kymenlaaksossa. Yli kolmanneksella (39%) yrityksistä on ollut vaikeuksia rekrytoida haluamansa määrä työvoimaa. Tilanne käy ilmi Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksille ja -organisaatioille toukokuussa tekemästä kyselystä.
”Erittäin haasteellista tällä hetkellä saada päteviä hakijoita. Kaksi rekryprosessia palasivat juuri takaisin lähtöpisteeseen” (Kyselyyn vastanneen kommentti)
Pahimmassa pulassa teknisten alojen yritykset
Erityisesti kroonisesta työvoimapulasta kärsivät yritykset, joiden toiminta ja palvelutarjonta perustuvat teknisten alojen ammattilaisten työpanokseen. Ammattiosaajien kysyntä on pitkälti seurausta teollisuuspainotteisen maakunnan vuosikymmenten aikana synnyttämästä laajasta teknisten alojen alihankintayritysten verkostosta.
Kyselyssä nousi esiin useita teknisten alojen ammattinimikkeitä, joista on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, kuten sähkö- ja automaatiosuunnittelijat, lujuuslaskijat, laitos-, teräsrakenne- ja prosessisuunnittelijat sekä projektihallinto. Ylipäätään tarve on osaavalle tekniselle henkilöstölle suunnittelu- ja tuotantotehtäviin. Tutummin sanottuna AMK- ja korkeakouluasteen insinööreistä.
Erillisenä ryhmänä teknisiltä aloilta nousivat esille ICT-alan osaajat; sovelluskehittäjät, ICT-arkkitehdit, Azure-asiantuntijat, koodaajat ja ohjelmistoinsinöörit.
”Teknologiaratkaisujen parissa huippuammattilaisten löytäminen ei ole koulutuksesta suoranaisesti kiinni, mutta on totta kai todennäköisempää, että hyviä kehittyviä osaajia syntyy sen avulla. Yrityksen ollessa pieni, osaamisen laajuus korostuu uskomattoman paljon. Ja esim. full stack -osaajaksi tulee vain tekemällä alan parissa töitä useita vuosia. Tähän ei nykyinen koulutustarjonta vastaa. Ehkä tulisi miettiä jatkokoulutuspolkuja yhteistyössä alan yritysten kanssa.” (Kyselyyn vastaajan kommentti)
Kirjanpitäjiä kaivataan, sosiaali- ja terveysalan ahdinko jatkuu
Osaajapulan kärkikolmikkoon nousivat taloushallinnon, myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset.
Terveydenhuoltoalan ammateissa on edelleen paljon kysyntää työvoimasta. Sama trendi näkyy myös TE-toimiston ammattibarometreissä.
Omana ryhmänään esille nousee ammattiopistojen eri koulutuslinjoilta valmistuvat; sähkö-, automaatio-, LVI-, lämmityslaite- ja putkiasentajat, eristäjät, autojen huoltohenkilöstö, kemisti, laborantti, muurari, ammattikirvesmies sekä prosessityöntekijät.
Rakennusalalla töitä olisi muurareille, kirvesmiehille ja rakennusinsinööreille. Eritysesti kokeneita rakennusmestareita tarvittaisiin työnjohtotehtäviin rakennustyömaille.
”Kotkaan ehdottomasti palautettava rakennusmestarikoulutus. Se palvelisi Kymenlaaksoa, ruuhka-Suomea ja tulevia Venäjän työmaita.” (Kyselyyn vastaajan kommentti)
”Haasteita on tuotantotyöntekijöiden rekryssä. Valmista koulutusta alalle ei enää ole, kaikki alan koulutukset on lakkautettu ja Suomesta on viimeisen 10-15 vuoden aikana kadonnut paljon muoviteollisuutta eli enää ei ole valmiita ammattilaisia työmarkkinoilla tarjolla.” (Muoviteollisuuden toimialan yrityksen kommentti )
”Osaaminen on kriittistä. Uudet tekniikan alan osaajat tuotantotehtäviin ovat kiven alla.” (Kyselyyn vastaajan kommentti.)
Kuljetusalalla kasvanut työvoiman kysyntä johtunee verkkokaupan myynnin kasvusta ja sitä kautta logistiikan lisääntymisestä. Kyselyn mukaan pulaa on niin kuorma- ja yhdistelmäajoneuvojen kuin nosturiautojen kuljettajista.
Ammattimaistunut kiinteistönhoito näkyy alan osaajien kasvaneena kysyntänä.
Korona-ajasta huolimatta viiden pula-alan joukkoon nousi ravintola-ala ja sieltä nimikkeet kokki, leipuri ja keittiötyöntekijät.
TE-toimiston ammattibarometreissä samat pula-alat
TE-toimiston tekemissä Kaakkois-Suomen toimialakartoituksissa (MaRa, logistiikka, luovat alat, ICT ja metalli) on noussut esille samankaltaisia pula-ammatteja kuin kauppakamarin kyselyssä.
- Yritykset ovat viestittäneet, että osaavien tekijöiden löytäminen alueelta voi olla miltei mahdotonta, kertoo Kouvolan TE-toimiston johtaja Jari Saarinen.
TE-toimiston ammattibarometri toi esiin myös kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten kysynnän, mikä ei niinkään näkynyt kauppakamarin kyselyssä.
Saarinen nostaa esiin samoja pula-ammatteja kuin kauppakamarin kysely: putki- ja sähköasentajat, toimisto- ja laitossiivoojat, moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat.
”Vaikka henkilökuntamäärä pysyisi samana, tarkoittaa se eläköitymisen ja luonnollisen vaihtuvuuden osalta vuosittain 3 - 5 uuden työntekijän rekryä vuositasolla lähivuosina.” (Kyselyn vastaajan kommentti)
Koulutusasteiden osalta 65 prosenttia kysynnästä kohdistui keskiasteen ja ammattikorkeakouluasteelta valmistuneisiin. Yliopistotutkinnon suorittaneista oli pulaa 15 prosentilla vastaajista.
Syyksi rekrytointiongelmiiin lähes puolet vastaajista mainitsi riittämättömän työvoiman tarjonnan alueella. Yhtä usein esteenä on ollut hakijoiden riittämätön ammattitaito tai työkokemus.
”Eläköitymisten takia tarvitaan jatkajia.” (Kyselyyn vastaajan kommentti)
Mikä sitten ratkaisuksi?
Kun kysyttiin, mikä auttaisi työvoimapulan selättämiseen, nousi ylivoimaisesti keskeisimmäksi tekijäksi alueen ja kaupungin vetovoiman parantaminen. Yli puolet vastaajista (58%) antoi selvän kehotteen tehdä toimenpiteitä Kymenlaakson vetovoiman ja aluemielikuvan edistämiseksi.
”Pääkaupunkiseudun osaajia on vaikea houkutella Kotkaan, jossa pienemmät palkat, korkeampi verotus eikä niin valovoimainen kasvukeskus.”
”Etätyöskentely tulee muuttamaan, mille seudulle uudet rekrytoinnit sijoittuvat.” (Kyselyyn vastaajien kommentteja)
Myös Kaakkois-Suomen TE-toimistoon yritykset ovat viestittäneet, että osaavien tekijöiden löytäminen alueelta voi olla miltei mahdotonta. Alueen vetovoima on myös koettu heikoksi, mikä heijastuu vaikeutena saada muualta tulijoita.
Tärkeiksi ratkaisutoimenpiteiksi niin kauppakamarin kyselyssä kuin TE-toimiston saamissa palautteissa yritykset ovat nostaneet esiin markkinointitoimenpiteet alueesta syntyneen mielikuvan muuttamiseksi. Keinoiksi ehdotetaan niin yritystarinoita kuin Kymenlaakson hyvien puolien esilletuontia.
Yhtenä ratkaisuna vastaajat pitävät opiskelijoiden synkronointia työelämään jo opiskeluvaiheessa. Tätä suosittaa yli neljännes vastaajista (27%).
Neljännes vastaajista ehdotti panostuksien suuntaamista uusien investointien saamiseksi maakuntaan. Samoin neljännes näki ratkaisuna koulutuspaikkojen ja -linjojen lisäämisen alueen oppilaitoksiin.
Työperäisen maahanmuuton lisäämistä ei nähty kovinkaan merkittävänä osaajapulan ratkaisijana, vain neljä prosenttia näki sen ratkaisuna osaajapulaan.
Sotealan työvoimapulaan on tartuttu muun muassa TE-toimistossa.
- Syksyllä Kymenlaakson alueella kartoitetaan tarkemmin ikääntyvien palveluita tuottavia työnantajia. Samalla kerätään ideoita soten työntekijäpulan ratkaisemiseen, TE-toimiston johtaja Jari Saarinen kertoo.
Sekä TE-toimiston kartoitusten tuloksia että kauppakamarin kyselyn tuloksia viedään säännöllisesti alueen ennakointi- ja jatkuvan oppimisen verkostojen kautta tietoon oppilaitoksiin.
Kymenlaakson kauppakamarin teollisuusvaliokunnan suunnitelmissa on viedä työelämätietoa alueen 8. – 9. luokkalaisille. Osaamispulan ratkaiseminen on keskiössä myös kauppakamarin kaupan alan valiokunnassa. Kauppakamari julkaisi talvella oppaan, jossa neuvotaan yrityksiä oppilaitosyhteistyön käynnistämiseen ja alueen opiskelijoiden synkronointia yrityksiin jo opiskeluaikana esimerkiksi erilaisten opinnäytetöiden ja harjoittelujaksojen aikana. Syksyn suunnitelmissa kauppakamarissa on erityisesti Xamkin kansainvälisten opiskelijoiden synkronointi alueen yrityksiin.
- Ratkaisuehdotuksina on korostunut oppilaitosten ja yritysten yhteistyön lisääminen. Pula-aloja pitäisi tehdä tutuksi jo peruskoulussa. Myös työssäoppimisen merkitys koettiin tärkeäksi. Yhteistyötä naapurimaakuntien korkeakoulujen kanssa on syytä myös lisätä, sanoo Kaakkois-Suomen TE-toimiston johtaja Jari Saarinen.
Tulevaisuuden näkymät
Lähes puolet kauppakamarin kyselyn vastaajista oli valmis rekrytoimaan 1-3 työntekijää välittömästi, jos sopivia työntekijöitä löytyisi. Kolmannes vastasi, ettei rekrytointiin ole nyt tarvetta. 14 prosentilla vastaajista olisi mahdollisuus palkata 3-5 henkilöä työsuhteisiin heti.
Puolet yrityksistä on saanut täksi kesäksi haluamansa määrän kesätyöntekijöitä. 36% ei rekrytoinut kesätyöntekijöitä ollenkaan ja yhdeksän prosenttia vastaajista ei saanut haluamaansa määrää.
Tulevaisuuden rekrytointinäkymien suhteen kauppakamarin jäsenyritykset jakautuvat melko tarkkaan kahtia. Puolet vastasi, että henkilökunnan määrä tulee pysymään entisellään ja 43 prosenttia tulee tarvitsemaan lähivuosina lisää henkilökuntaa.
Kysely tehtiin Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksille ja -organisaatioille 5.-16.5. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 139 vastaajaa (23%) sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksosta Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä Questback -kyselyohjelmalla.
