10.2.2021

Osaajapula torjutaan maahanmuutolla ja koulutukseen liittyvän sääntelyn keventämisellä

Olemassa olevan osaamisvajeen umpeen kurominen vaatii yhteiskunnalta merkittäviä uusia panostuksia.


 Nopein ratkaisu osaajapulan lievittämiseen on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen, mutta se yksin ei riitä. Myös koulutukseen liittyvää sääntelyä on purettava ja annettava järjestelmän ohjautua vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeen mukaan.

 -   Osaamisen niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä. Meidän on löydettävä ne ratkaisut, joilla selätämme olemassa olevan osaamisvajeen ja estämme uutta syntymästä”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen toteaa  -julkaisussa. 

Kymenlaakson kauppakamari hankkii eri tutkimusten ja suhdannebarometrikatsausten kautta täsmätietoa yritysten osaajapulasta.

- Osittain kyse on kroonisesta osaajapulasta tietyillä aloilla kuten terveydenhuoltoala ja tietyt tekniset alat. Ongelman kanssa on painittu jo vuosia ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa haemme koko ajan ratkaisuja, miten työvoima ja yritysten tarpeet saadaan kohtaamaan. Yksi yhteistyön hedelmä on tällä viikolla julkaistu oppilaitosyhteistyön opas yrityksille, kertoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen

Opas sisältää kiteytetysti opiskelijayhteistyön vaihtoehdot, oppilaitosten asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut ja mahdol­lisuudet osaamisen kehittämiseen. Hyvistä käytänteistä kertovat muun muassa KSO, CTS Engtec, R.A. Wickholm, Kymsote kiinteistöt, KSS Energia ja Sulzer.

Toimiala- ja tehtäväkohtaista osaajapulaa lähdetään kauppakamarissa piakkoin kartoittamaan yrityksille suunnattavalla osaajapulakyselyllä. Kyselyn tulokset antavat täsmätietoa, mistä ammattiryhmistä Kymenlaakson yrityksissä on pulaa. Näitä tietoja kauppakamari jakaa edelleen alueen oppilaitoksille opintolinjojen suunnittelun pohjaksi. Kauppakamari toteutti vastaavan kyselyn edellisen kerran 2018.

Kymenlaakson kauppakamarin kaupan alan valiokunta sekä teollisuuden valiokunta ovat ottaneet osaajapulaan ja osaamisvajeeseen vaikuttamisen tämän vuoden teemaksi.

Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan 

Osaamisvajeen lievittämiseen, työllisyysasteen parantamiseen sekä Suomen väestörakenteen oikaisemiseen tarvitaan osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä pikaisesti.  Suomeen tulemisen pitää Valtosen mukaan olla osaajille aina helppoa ja sujuvaa. Lisäksi Suomen pitää tehdä aktiivista osaajien houkuttelua valituissa kohdemaissa ja ryhmissä. Työikäisen väestön määrän laskua ei saada pysäytettyä ilman osaamisperusteisen maahanmuuton kasvattamista. 

- Suomi voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva maa se on kansainvälisille osaajille, sanoo Valtonen. 

 - Xamkin kampuksilla opiskelee iso määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Heille tarvitaan paikkoja harjoittelu- ja opinnäytetöiden suorittamiseen ja myös kesätyöpaikkoja. Kielitaitonsa ja Suomessa hankitun ammatillisen koulutuksensa ansiosta he ovat varsinaisia kultakimpaleita työmarkkinoilla. He ovat meidän lähireservimme, joka pitäisi ehdottomasti saada jäämään Kymenlaaksoon töihin, sanoo Marika Kirjavainen. 

Suomessa koulutusjärjestelmää koskeva sääntely on tiukkaa ja se heikentää koulutuksenjärjestäjien kykyä reagoida osaamistarpeisiin. Koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvää sääntelyä pitäisi keventää. Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.  

 “-oulutuksenjärjestäjillä pitää olla itsellään kyky reagoida osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muuttamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Nykyisellään koulutusjärjestelmään tarvittavat muutokset toteutuvat auttamatta liian hitaasti, sanoo Valtonen. 

Osaajien tarve kasvaa ja siihen on vastattava ajoissa 

 Väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun kymmenen vuoden kuluttua. Samalla työikäisen väestön määrä jatkaa edelleen laskuaan. Opetushallituksen ennakointitiedot osoittavat, että eläköitymisen ja kokonaan uusien työpaikkojen syntymisen takia uusien osaajien ja uudenlaisen osaamisen tarve on merkittävä.  

 

 Lataa julkaisu tästä




Xamkin kampuksilla opiskelee iso määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Kielitaitonsa ja Suomessa hankitun ammatillisen koulutuksensa ansiosta he ovat työmarkkinoilla varsinaisia kultakimpaleita, jotka pitäisi saada jäämään Kymenlaaksoon. -Marika Kirjavainen

Yritykset ja osaava työvoima kohtaamaan

Kymenlaakson kauppakamari hankkii eri tutkimusten ja suhdannebarometrikatsausten kautta täsmätietoa yritysten osaajapulasta.

- Osittain kyse on kroonisesta osaajapulasta tietyillä aloilla kuten terveydenhuoltoala ja tietyt tekniset alat. Ongelman kanssa on painittu jo vuosia ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa haemme koko ajan ratkaisuja, miten työvoima ja yritysten tarpeet saadaan kohtaamaan. Yksi yhteistyön hedelmä on tällä viikolla julkaistu oppilaitosyhteistyön opas yrityksille, kertoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.

Opas sisältää kiteytetysti opiskelijayhteistyön vaihtoehdot, oppilaitosten asiantuntija-, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut ja mahdol­lisuudet osaamisen kehittämiseen. Hyvistä käytänteistä kertovat muun muassa Kymen Seudun Osuuskauppa KSO, CTS Engtec, R.A. Wickholm, Kymsote kiinteistöt, KSS Energia ja Sulzer.

Toimiala- ja tehtäväkohtaista osaajapulaa lähdetään kauppakamarissa piakkoin kartoittamaan yrityksille suunnattavalla osaajapulakyselyllä. Kyselyn tulokset antavat täsmätietoa, mistä ammattiryhmistä Kymenlaakson yrityksissä on pulaa. Näitä tietoja kauppakamari jakaa edelleen alueen oppilaitoksille opintolinjojen suunnittelun pohjaksi. Kauppakamari toteutti vastaavan kyselyn edellisen kerran 2018.

 Kymenlaakson kauppakamarin kaupan alan valiokunta sekä teollisuuden valiokunta ovat ottaneet osaajapulaan ja osaamisvajeeseen vaikuttamisen tämän vuoden teemaksi.

 Lataa Oppilaitosyhteistyö Kymenlaaksossa -opas yrityksille tästä