10.8.2017

Tasavallan presidentti juhlistaa kauppakamaritoiminnan 100-vuotispäivää

Kauppakamarit juhlivat tänä vuonna – aivan kuten Suomikin – satavuotista historiaansa.
Etappia juhlistetaan 100-vuotisseminaarilla Helsingin Finlandia-talossa, johon valtiovallan tervehdyksen tuo tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Juhlapuhujina kuullaan Nobel-palkittua taloustieteilijä Bengt Holmströmiä ja talouselämän kärkivaikuttajaa Björn Wahlroosia.


Kauppakamaritoiminta alkoi Suomen itsenäistymisen saatossa 1917. Muutama rohkea liikemies lähti viemään kauppakamarihanketta eteenpäin Venäjän tsaarivallan kaaduttua, ja Alexander Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ehti vahvistaa kauppakamariasetuksen ennen bolsevikkien nousemista valtaan Venäjällä. Kauppakamaritoiminnan ainutlaatuisuus oli jo tuolloin se, että siinä yhdistyivät talouselämän eri liiketoiminnan alat ja erilaiset toimintamuodot.

Siihen, ettei kauppakamarijärjestö revennyt sen enempää kieliryhmien kuin eri elinkeinoalojenkaan ristiriidoissa, vaikutti ratkaisevasti sovittelukykyinen valtioneuvos August Ramsay.

Ramsayn johtaman valtionkomitean mietinnön (1910) pohjalta syntyi kauppakamarilaitos. Kauppakamariasetus vahvistettiin 10.8.1917.

Irtautuminen Venäjästä ja itsenäistyminen oli erittäin haastava tehtävä. Suomesta puuttui hallinnon kannalta monta tärkeätä instituutiota. Kauppakamarit reagoivat tähän ja ottivat nopeasti hoitaakseen muun muassa ulkomaankauppaan liittyviä tehtäviä. Kauppakamari onkin muutaman kuukauden vanhempi kuin Suomen tasavalta. Kauppakamarit ovat siitä lähtien vastanneet elinkeinoelämän kannalta monesta tärkeästä tehtävästä, ilman että kamarit olisivat olleet osa julkista hallintoa.

Alueellisista kauppakamareista ensimmäisinä perustettiin vuoden 1917 syksyllä Helsingin, Turun ja Vaasan kauppakamarit ja vuoden 1918 alussa Tampereen, Viipurin, Kuopion ja Oulun kauppakamarit sekä Keskuskauppakamari. Kymenlaakson kauppakamari perustettiin 1929.

Kauppakamarien tehtävä on toimia yritysten äänenä sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Kauppakamarit työskentelevät elinvoimaisen Suomen puolesta.

Haluamme juhlavuoden aikana tehdä yritysten merkityksen näkyväksi. Yritysten kontribuutio yhteiseen hyvään on paljon enemmän kuin yhteisöveron maksaminen, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

Juhlavuonna kauppakamarit ovat tuottaneet muun muassa Yritykset Suomen rakentajina -infosivuston. Muotokuvagalleria.fi –sivusto korostaa taiteilijoiden ja yrityselämän kiinteää yhteistyötä jo sadan vuoden ajan. Sivustolle on koottu tunnettujen taiteilijoiden sadan vuoden aikana maalaamia muotokuvia suomalaisista yritysjohtajista taiteen mesenaatteina.

Nobel-palkittu Bengt Holmström puhujana juhlaseminaarissa

Kauppakamarien juhlaseminaarissa 10.8.2017 peilataan maamme yrityshistoriaa kauppakamaritoiminnan kautta ja luodaan monipuolinen katsaus suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Ajatuksiaan jakavat muun muassa Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström, talouselämän kärkivaikuttaja Björn Wahlroos ja futurologi Dietmar Dahmen.

Valtiovallan tervehdyksen tuo tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Seminaari kokoaa Finlandia-taloon yli 1200 yritysjohtajaa ja elinkeinoelämän vaikuttajaa. Se juhlistaa 100-vuotiasta suomalaista kauppakamaritoimintaa, ja se järjestetään päivälleen sata vuotta kauppakamariasetuksen antamisen jälkeen. Kauppakamarit työskentelevät edelleen talouden vapauden ja parhaan mahdollisen yritystoimintaympäristön puolesta. Näiden teemojen pohjalta rakennetussa ohjelmassa pääsevät ääneen niin yritysten edustajat kuin tutkijat ja valtiovalta.

Juhlassa julkaistaan kauppakamaritoiminnan 100-vuotishistoriikki.

www.muotokuvagalleria.fi

______________________________________________________________________________

 

Juhlavuoden muotokuvagalleria nostaa esiin yritysjohtajia ja taiteilijoita

Kauppakamarien digitaalinen muotokuvagalleria.fi nostaa esiin lähes 300 suomalaisen yritysjohtajan ja talouselämän vaikuttajan muotokuvat itsenäisyyden ajalta. Kymenlaaksosta mukana on useiden yritysten maalauksia. Taiteilijoistakin löytyy monta paikallista kärkinimeä kuten Irmeli Tarmo ja Esko Tirronen.

Kymenlaaksosta mukana ovat mm. UPM Kymmene Kymi, Stora Enso ja Kymenlaakson Sähkö.

Taiteilijakaartista esillä on monta kärkinimeä kuten Antti Favén, Irmeli Tarmo ja Esko Tirronen.

Valtaosa taideteoksista on tähän asti ollut yritysten yksityisissä kokoelmissa yleisön tavoittamattomissa. Kauppakamarit haluavat hankkeella tarjota yrityksille mahdollisuuden julkaista teokset ja juhlistaa satavuotisen Suomen historiaa.

Sähköisen gallerian muotokuvat ovat otos koko valtakunnan alueelta. Myös Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritykset ovat galleriassa hyvin edustettuina.

Kymenlaakson Sähkö on lähettänyt Muotokuvagalleriaan kolme maalausta.

”Kymenlaakson Sähkön historia kulkee käsi kädessä itsenäisen Suomen historian kanssa, sillä valmistaudumme parhaillaan omiin satavuotisjuhliimme vuonna 2018. Siksi tuntui heti luontevalta lähteä mukaan myös juhlavuoden muotokuvagalleriaan”, kertoo viestintäpäällikkö Annemari Backman Kymenlaakson Sähköstä.

Kymenlaakson Sähkön maalauksissa on kuvattuna hallintoneuvoston puheenjohtaja 19181953 Werner Merus, jonka on maalannut taiteilija Kaapo Wirtanen, hallintoneuvoston puheenjohtaja 1954­–1966 K.M. Rickman sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja 19902002 Lauri Haaja, jonka maalaus on taiteilija Irmeli Tarmon käsialaa. 

”He ansaitsevat paikkansa muotokuvagalleriassa. Kaikki kolme ovat omana aikanaan olleet rakentamassa paitsi Kymenlaakson Sähköä, myös alueen muuta elinkeinoelämää ja laajemminkin koko yhteisöä”, Backman perustelee valintaa.

Kaikkiaan Kymenlaaksosta mukana on toistakymmentä yritystä. Tapa ikuistaa johtajat on elänyt vahvasti etenkin metsäteollisuusyhtiöissä. UPM Kymiltä mukaan on saatu maalaukset Karl-Erik Ekholmista ja Einar Ahlmanista, jotka monet tunnistavat nykyisinkin käytössä olevien Ekholmin sillan ja Ahlmannintien nimistä.

100 v. muotokuvagallerian maalaukset Kymenlaakson kauppakamarin toiminta-alueella:

Halton Oy: Seppo Halttunen, taiteilija Arto Pennanen 1987

Kymenlaakson maakuntaliitto: Heikki Hykkäälä, taiteilija Esko Tirronen 1985

Kymenlaakson sähkö: Lauri Haaja, taiteilija Irmeli Tarmo 1994, K.M.Rickman, taitelija Aale Hakava 1962, Werner Merus, taiteilija Kaapo Wirtanen 1939

Kymen Vesi: Tapani Eskola, taiteilija Mikko Ranki 2016

Oma Säästöpankki: Jarmo Partanen, taiteilija Sequei Zlenko 2014

Recticel (ent. Espe): Samuli Pajarinen, taiteilija Harald Smedberg 1946

Stora Enso,Anjalankosken tehtaat: Carl August Standertskjöld nuorempi, Anna Lovisa Snellman-Kaila, vuosi ei tiedossa

Stora Enso Sunila: Lauri Kanto taiteilija William Lönnberg 1938, Anita Jensen 1953

UPM Kymmene / Myllykoski: Carl Gustaf Björnberg, taiteilija Fritz Jakobsson 1995, Juuso Walden, taiteilija Tauno Miesmaa 1959

UPM Kymmene/ Kymi: Karl-Erik Ekholm, taiteilija Kenneth Green 1957, Einar Ahlman, taiteilija Antti Favén 1936, Eino Akseli Wallenius, taiteilija Hjalmar Rautiainen 1958

Woikoski: Claes Palmberg, taiteilija Olli Summanen 2002

 www.muotokuvagalleria.fi
www.yrityksetsuomenrakentajina.fi